Hashtagin perusteet

Hashtageista puhutaan paljon. Mitä ne oikein ovat ja mitä niillä tehdään?

Twitterin omissa ohjeissa on selitetty hashtagin (avainsana) käyttö ytimekkäästi:

"Avainsana on sana tai lause, jonka edessä on #-merkki. Napsauttamalla avainsanaa näet kaikki muut kyseisellä avainsanalla tai aiheella merkityt twiitit. Kun lisäät twiittiin #-merkin jonkin aiheeseen liittyvän hakusanan tai lauseen eteen (ilman välilyöntejä), twiitti saa luokituksen ja näkyy helpommin Twitterin haussa.

Kun napsautat missä tahansa viestissä avainsanaa, näet kaikki muut kyseisellä avainsanalla merkityt twiitit. Jos käytät twiitissäsi avainsanaa ja twiittisi ovat julkisia, kuka tahansa voi löytää twiittisi käyttämällä kyseistä avainsanaa haussa."

Käytännössä se voi näyttää vaikka tältä:

Kari linkittää Twitteriinsä Yle:n urheilu-uutisen. Hän aloittaa twiitin hashtagilla #Yle. Kun sitä napsauttaa, saa näkyviin haun kaikista twiiteistä, joissa on myös hashtag #Yle. Ahkerimmin tätä hashtagia käyttää Yle itse omalla Twitter-uutissivullaan. Hakutulos tuottaakin pitkän listan Ylen julkaisemia uutisia erilaisista aiheista.

#Yle on erisnimestä muodostettu hashtag, joka viittaa johonkin tiettyyn tahoon, tässä tapauksessa kansalliseen viestimeen.

Twiitin lopussa on toinenkin hashtag, #olympialaiset. Se kuvaa puheenaihetta, ei tiettyä tahoa kuten #Yle. #olympialaiset-hashtagin käyttäjät näyttävätkin olevan sekalaista sakkia, pääosin yksityishenkilöitä jotka keskustelevat olympialaisista.

Tommin ja Lauran twiiteissä puidaan sitä, että Discovery-kanava on ostanut oikeudet olympiakisojen näyttämiseen. Tommi käyttää twiitissä pelkkää #olympilaiset-hashtagia.

Laura on lisännyt twiittinsä loppuun myös hashtagin #yle koska siteeraa Ylen urheilu-uutisia. Lauran twiitti näkyy hakutuloksissa muiden #yle-hashtagin sisältävien twiittien joukossa

Hashtag voi siis yksinkertaisimmillaan viitata johonkin tunnettuun kohteeseen, kuten #Yle, tai puheenaiheeseen, kuten #olympialaiset. Kaikkia hashtageja voivat käyttää rajoituksetta niin suuret yritykset (Yle) kuin yksityishenkilötkin.

Tv-ohjelmien hashtagit

Joihinkin tv-ohjelmiin voi osallistua hashtageilla. Esimerkiksi kun musiikkiohjelma ”Tähdet, tähdet” tulee tv:stä, sitä ruoditaan Twitterissä hashtagilla #tahdettahdet.

Tällaiset tv-ohjelmaan liittyvät hashtagit toimivat monella tasolla. Ensinnäkin yksittäinen tv:n katsoja saa mahdollisuuden julkaista omia näkemyksiään ohjelmasta ja voi löytää Twitteristä keskustelukavereita. Toiseksi tv-kanava hyötyy siitä, että ohjelmasta puhutaan sosiaalisessa mediassa. Sehän on ilmaista mainontaa.

Kolmanneksi hashtagit mahdollistavat tv-kanavan ja yksittäisten ihmisen kommunikaation tv-ohjelman aikana. Ohjelman tuotantotiimi nimittäin valitsee osan twiiteistä näytettäväksi livenä myös tv-ruudussa.

Joissain keskusteluohjelmissa twiittejä saatetaan jopa lukea ääneen, ja keskustelijoita voidaan pyytää vastaamaan niissä esitettyihin kysymyksiin. Käyttämällä ohjelman hashtagia twiittaaja luo yhteyden itsensä ja tv-ohjelman välille.

Yhteiskunnalliset ilmiöt hashtageissa

Sosiaalinen media on tällä hetkellä ehkä tehokkain paikka vaikuttaa ja keskustella yhteiskunnallisista teemoista. Se on nähtävissä myös Twitterin hashtageissa.

Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliitolain kannattajien keskuudessa levisi vuonna 2013 uusi hashtag #tahdon2013. Se oli osa valtakunnallista Tahdon 2013 -kampanjaa.

Kansalaisaloitteen ollessa kuumimmillaan kuka tahansa saattoi käyttää hashtagia Twitterissä osoittamaan kannatustaan lakialoitteelle. Se oli helppo keino levittää lakia puoltavaa mielipidettä ja luoda yhteisöllistä painetta tasa-arvoisen avioliittolain kannattamiseksi.

Yhteiskunnallisia aiheita käsittelevät hashtagit ovat monesta näkökulmasta kiinnostavia. Ensinnäkin ne ovat oivallinen keino levittää jotakin mielipidettä, kuten vaikka tasa-arvoisen avioliittolain kannatusta. Tavallaan se ajaa saman asian kuin WWF:n pinssin kantaminen (”kannatan eläintensuojelua”) tai mielipidekirjoituksen julkaiseminen blogissa tai sanomalehdessä.

Twitterissä yleisö on vaan kertaheitolla valtavan kokoinen, ja twiitin kirjoittaminen on nopeaa ja helppoa. Twitterissä kuka tahansa yksittäinenkin ihminen voi liittyä helposti suureen keskusteluun. Monesta yksittäisestä pisarasta muodostuu lopulta meri.

Miten valita oikea hashtag?

Hashtageista ei ole olemassa listaa, josta voisi etsiä sopivaa. Ihan tyhjästä niitä ei kuitenkaan tarvitse tempaista. Kun kirjoittaa twiittiä ja aloittaa hashtagin kirjoittamisen #-merkillä ja vaikka kahdella kirjaimella, Twitter avaa valikon jossa ehdottaa muiden käyttämiä hashtageja.

Kun kirjoittaa ”#he”, Twitter ehdottaa hashtagiksi esimerkiksi #helle:ttä ja #helsinkipride:a, kesäkuisessa Suomessa ajankohtaisia keskustelunaiheita. Ennakoiva tekstinsyöttö ei kuitenkaan toimi tarpeeksi kattavasti.

Paras tapa oppia käyttämään hashtageja onkin seurata muita twiittaajia ja lueskella erilaisia keskusteluita. Mitään tyhjentävää sääntöä ei hashtagien käyttöön ole, vaan toiset käyttävät niitä runsaasti ja toiset säästeliäämmin.

Hashtagit ovat erottamaton osa Twitteriä, ja vaikka ne voivat aluksi tuntua heprealta, niitä kyllä oppii käyttämään kunhan vaan käyttää Twitteriä. Pienet lapsetkin oppivat kieltä matkimalla – siispä kokeilemalla rohkeasti muiden käyttämiä hashtageja ja osallistumalla itsekin keskusteluun pääsee kyllä juoneen kiinni.


Helena
helena.nurmikari@helsinki.fi

Blogin kirjoittaja on 28-vuotias filosofian maisteri suomen kielestä, keskusteluntutkija sekä tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa

P.S. Edellisessä kirjoituksessa on pohdintaa hashtag-termin käytöstä!

Hashtag, häsä vai aihetunniste?

Mikä näistä kannattaisi valita?

Hashtag on kuin rakas lapsi, jolla on monta nimeä. Sanastokeskus suosittelee käytettäväksi hashtagin sijaan termiä ”aihetunniste” tai ”avainsana”. Tavallisen tallaajan suuhun tuntuu kuitenkin sopivan paremmin hashtag, lausuttuna ”hästäk”. Sille on muodostunut myös puhekielinen versio ”häsä”.

Mediassa kuulee puhuttavan paljon hashtageista. Normikeskusteluja seuraava suomen kielen taitaja saattaa silti mieluummin valita ammattilaisten suositteleman aihetunnisteen, onhan se suomenkielinen. 

”Aihetunniste” onkin terminä varsin nokkela. Englannin kielen sana ”hashtag” muodostuu kahdesta osasta, sanasta ”hash”, joka tarkoittaa #-merkkiä ja sanasta ”tag”, joka on jo nettimaailmassa tuttu vaikkapa blogien hakusanana, siis avainsanana.

Suomenkielisen ”aihetunnisteen” alkuosa ”aihe” kuvaa puheenaihetta ja loppuosa ”tunniste” korvaa ”tagin” viestimällä sen toiminnallisuudesta: #:lla merkityllä aihetunnisteella voi hakea Twitteristä muita twiittejä, joissa käytetään samaa tunnistetta. Esimerkiksi hakusanalla "#sää" löytää monenlaisia säätä käsitteleviä twiittejä.

Jos suomen kieleen halutaan omakielinen vastine hashtagille, ”aihetunnistetta” osuvampaa on vaikea keksiä.

Hashtag on lainasana

"Hashtag" on englannin kielen sana, joka on lainautunut suomen kieleen alun perin englanninkielisen Twitterin mukana. Kieleemme on muuttanut vuosituhansien saatossa samalla metodilla tuhansia ja taas tuhansia sanoja. Esimerkiksi ”tomaatti” on vanha atsteekkien nauttima hedelmä, jonka nimitys (atsteekiksi ”tomatl”) siirtyi Eurooppaan tomaatteja tuliaiseksi tuoneiden espanjalaisten löytöretkeilijöiden mukana. Aikojen saatossa se on saanut suomalaisen suuhun sopivan muodon, tomaatti, ja se on myös taipunut suomen kielen taivutusjärjestelmään.

Myös hashtag on siirtynyt suomen kieleen luonnollista tietä. Twiittaajat ovat alkaneet käyttää sitä uudenlaisen median, Twitterin, myötä. Ennen Twitteriä suomen kielessä ei tunnettu ”hashtagia”, mutta nyt sitä jo taivutellaan sujuvasti eri sijamuodoissa. Ainoa asia, mikä oikeastaan tekee hashtagista pulmallisen, on sen kirjoitusasu – suomen kielessä ä-äännettä merkitään ä-kirjaimella, ei a:lla.

”Häshtäg” näyttää kuitenkin kirjoitusasuna ehkä jopa hölmömmältä kuin ”hashtag”. Se johtuu siitä, että ”häshtägissä” yhdistyvät sekä suomalainen ääntö- ja kirjoitustapa (ä-kirjain) että suomen kielelle vieras konsonanttien käyttö, jossa sana voi loppua vierasperäiseen konsonanttiin (”g”) tai suomen kielen äännelakien vastaisesti kahteen konsonanttiin (”sh”). Molempi pahempi?

Häsän tulevaisuus?

Loppuviimein päätöksen tekee tavallinen puhuja. Suomen kieltä ammatikseen käsittelevät termityöntekijät voivat tehdä suosituksia uusiksi termeiksi, mutta jos viisi miljoonaa suomalaista kirjoittaa hashtageista ääntäen ne hästäkeiksi, myös kielen normittajat taipuvat muuttamaan suosituksiaan siihen suuntaan. Toisaalta jos suuri joukko ihmisiä alkaa puhua aihetunnisteesta, se voi aivan yhtä hyvin muuttua käyttökelpoiseksi ja sysätä vierasperäisen ”hashtagin” nettiarkistojen uumeniin. 

Termi on vielä vakiintumaton, ja jäämmekin innolla odottamaan, miten tulevat vuodet muokkaavat häsää ja millainen on sen lopullinen, vakiintunut muoto. Siihen asti on käytettävä omaa harkintaa. Twitter-väitöskirjassa tulen luultavasti käyttämään "hashtagia" sen perusteella, että muutkin sitä käyttävät. Olkoonkin että sen ä:ttömyys jotenkin sattuu vähän silmään.

Aihetunniste (hashtag) ja twiitti termeinä:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2597
Kuva: Twitter.com


Helena
helena.nurmikari@helsinki.fi

Blogin kirjoittaja on 28-vuotias filosofian maisteri suomen kielestä, keskusteluntutkija sekä tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa.

Haenpa tästä #takki’ni

Nolottaa! Toisten ihmisten kanssa oleminen ei ole aina helppoa.

Otetaan esimerkiksi tämä miespolo brittisarjasta ”Fast show” (kesto 50 s.):

Sivistynyt seurue keskustelee klassisen musiikin merkityksestä punaviiniä siemaillen. Miespololla ei ole kompetenssia tällaiseen kultturelliin aiheeseen, mutta hän yrittää pärjätä sosiaalisessa tilanteessa ja alkaa innoissaan selittää omia näkemyksiään Bryan Adamsin hiteistä. Taustalla soinut klassinen musiikki taukoaa. Miespolo laulaa kulunutta pop-hittiä vähän näytteeksi. Sivistyneistö on hiljaa ja välttelee miespolon katsetta. Syntyy piinaavan nolo hetki.

”I’ll get me coat”, sanoo mies nopeasti ja nousee tuolistaan. "Haen takkini." Sosiaalinen moka hävettää, joten miespolo päättää hakea takkinsa naulakosta ja paeta tilannetta lähtemällä kotiin.

Twitterissä voidaan hakea #takki

Twitterissä on ahkerassa käytössä hashtag #takki. Joskus yksittäistapauksissa sitä voidaan käyttää viittaamaan fyysiseen takkiin, esimerkiksi jos Tami pukeutuu TV:ssä liian värikkäästi:

 

Stylisti oli ilmeisesti pistänyt parastaan! Konventionaalistuneempi tapa käyttää #takkia näyttäisi kuitenkin olevan seuraavankaltainen. Tiina on kirjoittanut hashtagin puujalkavitsin perään. 

Sanaleikit, nuo ikivihreät huumorin kukkaset! Ne ovat twiittaajien suuressa suosiossa. Kirjoittaja sekoittelee vitsissä tunnettua lausahdusta "selvä pyy!", joka kai yleensä on merkkinä ymmärryksestä, pyytä lintulajina sekä "selvän" useita merkityksiä. Twiittiin rakentuu tarina, jossa pyyltä tiedustellaan, millaista on olla humaltumatta koskaan.

Mutta mitä merkitystä on hashtagilla #takki vitsailevan twiitin lopussa?

#takki on lyhennelmä lausahduksesta "haen takkini" eli "I'll get me coat". Siis ihan kuin Fast show'n sketsissä! Lyhyt ja ytimekäs hashtag #takki luo mielikuvan siitä, että kirjoittajaa nolottaa edellä sanomansa asia ja että hän haluaa hakea takkinsa ja paeta paikalta.

Twitterissä tilanne ei kuitenkaan ole ajankäytössä ollenkaan samanlainen kuin Fast show'n sketsissä. Kirjoittaja ei jätä vitsin jälkeen tilaa toisten keskustelijoiden vastauksille ennen #takkia. Sitä ei siis käytetä tilanteessa nolostumisen jälkeen, kuten miespolo teki illanvietossa sanoessaan pitkän hiljaisuuden jälkeen "I'll get me coat".

Ajankulu on Twitterissä erilaista

Twiitti on yksi kokonaisuus, joka alkaa vitsillä ja päättyy #takkiin. Kirjoittaja on lähettänyt koko twiitin yhdellä kertaa. Käyttämällä #takkia hän tavallaan tuomitsee oman vitsinsä jo ennen kuin muilla on ollut mahdollisuutta reagoida siihen. Internet-keskusteluiden tutkiminen onkin erittäin mielenkiintoista juuri puheenvuorojen vaihtumisen kannalta. Tiinahan käy tavallaan kuvitteellista dialogia kuvitteellisen yleisön kanssa! Välistä vain puuttuu syvä hiljaisuus, se sama sosiaalisen tilanteen aiheuttama nolous, jonka videon miespolo tunsi nahoissaan.

Twitteristä löytyy kasapäin lisää upeita sanaleikkejä, joiden lopussa on hashtag #takki.

Nissen, ilo silmälle... tai tosiaankin Bissen, olutlasit vahvuuksilla. Nissenistä on tehty Bissen ja silmälaseista olutlasit. Nimimerkki Lakeus on ollut nokkelalla tuulella Twitterissä. Hashtag #takki on ikään kuin julistus itseironiasta: ”Tiedän itsekin että tämä juttu on kaukaa haettu." Twiitin on kuitenkin merkinnyt suosikikseen peräti 16 lukijaa, ja 12 on jakanut sen omassa Twitterissään. Lakeus on syyttä suotta vähätellyt huumorintajuaan. Vai voisiko #takista löytää vielä syvemmän vuorovaikutuksellisen merkityksen...?

Hashtag #takki on huumorilla ladattu ilmaisukeino

Suomen kieltä osataan käyttää Twitterissä varsin innovatiivisesti. Vain kuuden merkin mittainen #takki on tehokas ja käyttökelpoinen ilmaisukeino Twitterin rajoitetussa 140 merkin viestitilassa. Kuusimerkkinen, käyttöönsä selvästi vakiintunut tunniste riittää ilmaisemaan itseironiaa ja huumoria.

Ehkä #takin voisi ajatella kantavan myös murusen "I'll get me coat" -lausahduksen alkuperäisestä merkityksestä. Se vapauttaa kirjoittajan mahdollisesta nolostumisesta siinä tapauksessa, että kukaan muu kuin kirjoittaja itse ei pidä vitsiä julkaisemisen arvoisena eikä esimerkiksi tykkää tai kommentoi sitä.

Fast show'n sketsissä kiusallinen hiljaisuus kestää viisi sekuntia. Toisin kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, tekstimuotoisessa Twitterissä palautteen saaminen voi kestää paljon kauemmin. Jo viisi sekuntia riittää alleviivaamaan miespolon epäonnistumista kasvokkaistilanteessa, mutta Twitterissä viisi sekuntia sen sijaan on niin lyhyt aika, että suurin osa potentiaalisista lukijoista ei vielä ole ehtinyt nähdä koko twiittiä.

Innovatiivinen, suomenkielinen hashtag #takki esiintyy siis useimmiten puujalkavitsin perässä. Voidaan siis ajatella, että se on vitsin merkki. Se kertoo myös jonkinasteisesta itseen kohdistuvasta ironiasta luodessaan kuvan paikalta pakenevasta vitsailijasta.

Lisäksi siitä on löydettävissä aavistus todellista haavoittuvaisuutta - kukapa haluaisi odotella yli viisi sekuntia toisten hyväksyntää!
 

Helena
helena.nurmikari@helsinki.fi

Blogin kirjoittaja on 28-vuotias filosofian maisteri suomen kielestä, keskusteluntutkija sekä tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa.

Matkalla Twitterin ytimeen

Maailmamme muuttuu internetin ja sosiaalisen median myötä.

Suomen kielen sanotaan usein muuttuvan internetin takia, mutta tutkittua tietoa muutoksesta ja sen prosesseista on olemassa varsin vähän. Saatetaan esimerkiksi sanoa, että verkkokieli on puheen ja kirjoituksen välimuoto mutta ei tarjota tarkempaa tietoa siitä, minkälainen välimuoto on kyseessä ja miltä se käytännössä näyttää.

Tekeillä oleva kielitieteellinen väitöskirjani paikkaa tätä aukkoa. Tutkimukseni fokuksessa ovat puheelle tyypilliset ilmaukset, jotka ovat saaneet uusia käyttötapoja sosiaalisessa mediassa, jossa keskustelua käydään puheen sijasta kirjoittaen.

Twitter näyttää tutkimukseni valossa olevan yksi kielenmuutoksen keskeisistä paikoista.

Tämä blogi käsittelee Twitteriä sellaisena kuin se arkipäivässä näyttäytyy. Kirjoitukset tulevat pohtimaan esimerkiksi sellaisia kysymyksiä kuin "miten hashtag eroaa muusta tekstistä" tai "millaista huumoria Twitterissä on".

Varsinainen väitöstutkimus ilmestyy erilaisella otsikolla myöhemmin. Olisi kuitenkin sääli jättää kertomatta kaikista tutkimuksen ohessa löytämistäni uusista jännittävistä kielenilmiöistä, joita Twitter todella on pullollaan!

Tämä blogi tulee keskittymään hauskoihin ilmiöihin ja uusiin kielenkäytön tapoihin Twitterissä.

Onko esimerkiksi sellainen hashtag kuin #takki tuttu?

Miksi niin tavanomainen sana kuin "takki" on vakiinnuttanut paikkansa Twitter-keskusteluissa? Tai mitä tapahtuu, kun yksi twiitti haarautuu useammiksi erillisiksi keskusteluiksi?

Tervetuloa lukemaan, kommentoimaan ja keskustelemaan! #Twinkkeli

Helena
helena.nurmikari@helsinki.fi

Blogin kirjoittaja on 28-vuotias filosofian maisteri suomen kielestä, keskusteluntutkija sekä tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa.